Minä mietin maaseutua ja puita, metsää
Kuinka auringon valo kaivaa tiensä lehvistön
ja neulaston lävitse alas tiheään ja soiseen saniaismetsään
Minä tulin poimimaan sieniä ja löysin oivallisen niityn (gastronomia tai kulinaariset nautinnot eivät liittyneet tähän aktiin)
poimin silokit suoraan hevosenpaskasta ja ravistin ne puhtaaksi
sen verran kun maltoin
Evästauko kruunaa sienimetsän kuin sienimetsän.
Sitten valo alkoi yhtäkkiä tulla lehvistön läpi
ei kierrellä sopivia aukkoja etsien vaan aurinko paistoi kaiken materian läpi suoraan minuun
ja minusta tuli hetkessä uuesti syntynyt Aurinkokuningas
"Missä minun narrini on" minä huusin, sillä minä tarvitsin narrin,
kuningas tarvitsee aina narrin tai monta narria on aina parempi kuin yksi ainokainen narri
Huusin narriani ja kävelin puiden läpi pois metsästä ja tietä pitkin tuli auto minua kohti,
vaikka toisaalta ei sillä juuri ollut muita vaihtoehtoja koska minä seisoin sen kaistalla raajojani viskellen ja narriani huudellen
Ystävällinen autoilija huomasi hätäni
ja kiersi kohteliaasti ohitseni vastaantulevan kaistan kautta
Minä huusin perkeleen narria koko yön, se oli paennut metsään
tai ehtinyt viimeiseen bussiin joltakin pysäkiltä ennen minua ja istui nyt minun sohvallani katsomassa minun elokuvaani
aurinkoa ei ollut, oli kuu ja se laskeutui sinä yönä liki maan tasalle
olisin koskettanut sitä jos olisin uskaltanut
Löysin karhunpesän ja päätin nukkua siellä päätä selväksi, aamulla havaitsin
ettei se ollut karhunpesä sen enempää
kuin mikään muukaan kaatuneen puun kanto on, perkeleen narri.
Kotona kuivasin sitten punakärpässienet ja nautin ne oraalisesti kahteen kertaan.
