Muisto

Se, mikä tässä oli joskus jotain,
on nyt ilma kaiken materian välissä
keskityn hengittämään sitä sisään ja ulos

koettaen rekonstruoida eilisen aamukahvin
joka oli kaunis, kauniimpi - niin.

Hetkessä

Kello lyö yhdeksän illalla
ja minä katson kuvani rikki

Kansa päättää, minä en

Ajattelin maalata valkoisen linnun mustaksi
niin se sitten lentelisi eduskuntatalon ylitse
ja kaikki katsoisivat sitä
että olisipa noita mustia enemmän
ja torkahtaisivat hetkeksi seisaalleen pää takakenossa

ja jatkaisivat sitten matkojaan
ja maailma olisi jälleen hyinen paikka
kuten kaikki sen asetelmat

minä voisin olla puu
kaikki sen viisaus
juurilla maassa niin kiinni
ja lehteni väräjäisivät ennen tuulen tuloa

kun sää äkillisesti laskeutuu maiseman ylle
ja kaikki inhimillinen haihtuu pois