Hämärässä

Ovella on muistikuva
kun minä puhallan kynttilän henkiin
ja lattia muodostuu allemme.

Lunnaat

On mahdotonta lukea naurulokin lento,
lehtikuusen taipuma
tai päivän vääjäämätön horisontti

Me laskemme orvot
pälyilevät katseet,

hiekanjyvän jonkun silmässä, tähtäimessä
alaston sokeuden piste
ja aforismin veriset lunnaat.