Sataessa vettä
minuun tulee arka halu olla märkä jänis eksyksissä
lukea maaston vieraat merkit
löytämättä kotia, kolotta, pesättä
löytäen ei-mitään ei-mistään
vieraassa metsästässä joka on minun kotimetsäni
niin uhkaava, niin piittaamaton
tahdottoman hyinen
ja niin tuttu!
ruumiin kylmetessä koen tämän kaiken
- alistumatta, alistuen -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jättänet merkkisi tähän: