Runoutta runoudesta, kirjoituksia kirjoituksista, taidetta taiteesta, kulttuuria kulttuurista.

torstai 5. syyskuuta 2013

Jos on kirosana


Valkoinen valo tulee auringosta. Tahdon sokaistua monta kertaa katsomalla siihen suoraan, mutta koska sokaistua voi vain kerran, en saata toteuttaa tätä. Mielihalut ovat mielenkiintoisia. Ihminen on siitä omituinen eläin, että se jaksaa aina tahtoa. Istuisin tuolille kirjoittamaan tätä. Tuoli on kuitenkin kasvanut kiinni lattiaan ja ne ovat saumatta yhtä, tuoli ja lattia, materian oivallinen kollaasi, jota en tahdo rikkoa istuttamalla likaista, orgaanista lihaani siihen. Esineillä on tapana esiintyä minulle näin.

 En tahdo sanoa jos. Jos on moraalittoman argumentin ponnahduslauta. Eli jos sanoisin olevani epävarma, julkitoisin epävarmuuteni ja jos on pudotettava kaikesta kielestä kuin ylikypsä hedelmä, jos on kirosana, sen on lupa ja käsky maatua ja kadota ja lahota, me tulemme toimeen paremmin näin, ilman oletuksia.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jättänet merkkisi tähän: