Jos ei koskaan enää, niin tämän kerran vielä

Katseesi kantoi minulle asti ja kertoi mitä kerrottavissa oli. Imin sen silmistäsi ja olin velkaa jumalalle kukon. Huone käänsi seinänsä minuun ja alkoi puristaa minuuttani kasaan. En ottanut mitään vastaan, maalasin itseni peiliksi, näytin miksi olen tullut. Tuhat kukkaa ja terälehdistä tee, makea juoma. Jos ei koskaan enää, niin tämän kerran vielä: Minä näin tämän hetken ja asuin sen reessä, kaiken näkyvän ja nähdyn nimissä, minä asuin! Terveydeksi jokaisen tämä viini - minä päätän jäädä ilman, olen menettänyt järkeni, tämä on päätös!