Runoutta runoudesta, kirjoituksia kirjoituksista, taidetta taiteesta, kulttuuria kulttuurista.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Kuivana kiitos



Sateen ruoska riipi selkänahkani rikki
asetuin poikkiteloin

         sateen suuntaan

kumarruin poimiakseni jotakin maasta
mutta maasssa ei ollut mitään

kääräisin nopeasti ruman sätkän
siitä näkyi tupakka läpi koska se kastui

ja savu mmeni minun jokaisesta raajastani läpi
ja näytti hassulta kun puhalsin sen sateen seinää vasten

 pisarat iskivät nahkani sinisenkirjavaksi

sitten minä itkin monta kyyneltä ja keksin perustavan aksiooman, näin

buddhan ja jeesuksen in process of making love

minä menin baariin ja hukutin hulluuteni whiskyyn, kuivana kiitos

istahdin baarijakkaran läpi suoraan lattian alle ja
heräsin tinnitukseen muistamatta mitään


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jättänet merkkisi tähän: